Ongelmia paratiisissa. Tai paremminkin vielä porttien ulkopuolella.

Eli tosiaan tuon edellisen hehkutuksen jälkeen on sattunut ja tapahtunut jos jonkinmoista.
Mehän teimme tarjouksen torpasta jo jokin aika sitten ja se hyväksyttiin ja olimme toki siitä kovastikin innoissamme, ja olemme edelleen.

Aloimme tietenkin välittömästi innosta joka suuntaan sarjakuvahahmomaisesti venyen ja paukkuen tutkia ties mitä mahdollisuutta pitkin tiedon valtaväylää. Lisäksi appiukko sattuu olemaan kaupunginvaltuustossa ja menossa tekniseen lautakuntaan joten pyysin häntä tietysti etukäteen selvittämään kunnallistekniikka-asioita koska kiinteistön esitteen mukaan kunnallistekniikka tulee tontin rajalle.
Tarkoitus oli siis liittää torppa kunnallistekniikkaan ja pyyhkiä vesihuoltohuolilla mukavuusaluetta. Mutta koska tämä ei sitten tietenkään mennyt niinkuin siinä suomenruåtsalaisessa sisustusohjelmassa, niin meille selvisi että oleellinen osa kunnallistekniikkaa eli kunnan viemäri ei ole nähnyt uniakaan tuon kiinteistön tontin rajoista vaan jää jonnekin yli 6km päähän tontista. Eli heihei sen ajatuksen kanssa.

Otin sitten tietenkin vähän yhteyttä välittäjään että miten ihmeessä niitä esitteitä oikein kirjoitellaan, kun tiedot on vähän miten sattuu rempallaan, ja siellä päässä tietenkin vähän pahoiteltiin ja leviteltiin hanskoja vastakkaisiin ilmansuuntiin niin että viuhke kävi.. Sitten kysyin tietenkin tarkempia tietoja tämänhetkisestä viemärijärjestelmästä, koska meillä meni vähän suunnitelmat uusiksi ja sainkin ihan hyvät infot siitä miten tontilla on tällä hetkellä viemäriä vedelty. Sekin oli jännä ylläripylläri että imeytyskenttä on ilmeisesti osittain naapurin mansikkamaan alla.

Pistin sitten ukaasin että josko vaikka myyntihinta hieman tästä johtuen vaikka notkahtaisi, että ei ihan niin paljon tuo hiusraja vetäytyisi jo ennen kuin ollaan päästy edes kauppakirjaa allekirjoittamaan ja että mahdetaanko sitä ollenkaan allekirjoittaa.

Myyjäorganisaatio oli sitten neuvotellut ja suostui tulemaan vastaan hinnassa sen verran että pystyimme julistautumaan tyytyväisiksi ja pystyttiin pitämään kiinni alkuperäisestä kaupantekopäivästä. Pankintäti tietenkin hieman rapsutteli niskatukkaa kun ilmoitin että "eilen sitten vielä muuttui kauppasumma hieman.." :)

Eipä siinä.. Allekirjoitettiin kauppakirjat eilen ja maksettiin 10% kauppahinnasta, ja nyt odotellaan vielä kolmisen viikkoa ennen kuin pankki vie loputkin sielusta ja vaihtaa ne vapaalippuihin unettomiin öihin.

Itseä tässä odottelussa ehkä eniten rassaa se, että joutuu kahlaamaan kaikenmaailman värikartoissa ja ties missä keittiöesitteissä ja saunakuvastoissa kun niitä on sitten niin paljon että.. No, niitä on paljon.
Kaipa sitä itsekin jo hieman odottaa että pääsisi vähän nyrhimään.. Mutta kyllä sitä vielä malttaa odottaa..


-Joni