Sadepäivä, hyvä päivä..

Siis päivittää blogia. Tosin tämä sade ei kestänyt kyllä niin kauaa, että siitä olisi yksikään elävä asia kuten esimerkiksi nurmikko (jota ei kai voi enää laskea elävien kirjoihin) mitään hyötynyt. Toivotaan että sitä tulisi lisää.

Kerrotaan tässä lyhyt tarina liittyen häilyvästi inkarnaatioon. Siis tässä tapauksessa tilan syntymisestä uudelleen joksikin toiseksi tilaksi. Eli tuon meidän puuvajan "eteisen" muuttumista romuläjästä hieman käytännöllisemmäksi..

Tästä siis kyse, vanha vaakakuivuri joka toimii meillä puuvarastona.
Oikealla olevan oven takana on betonilattialla oleva tila, jonka alkuperäistä
käyttötarkoitusta ei tiedetä.. 

Tuollahan oli alunperin kaikki entisten asukkaiden haalimat romut ja vähän päälle, kun ei kukaan ollut vienyt koskaan mitään pois. Joko tunne- tai kustannussyistä. Tai laiskuuttaan. Whatever..

Tämän sortin kuormia vietiin aika monta jäteasemalle. Oli uunia, hellaa, lamppua,
lämmityspatteria, imuria.. Ihan mitä tahansa.

Ja vielä senkin jälkeen, kun romua oli raahattu pois kärrykaupalla, tuntui siltä, että ei siellä mahtunut edes liikkumaan kun tavaraa oli niin paljon. Esim. yhden pienen keittiön kaapit, jotka oli ilmeisesti olleet siellä jo hyvän tovin, noin niinkuin pölystä muodostuneiden vuosirenkaiden perusteella..

Näky oli tosiaan suhteellisen kaoottinen, kun aloitettiin siivoamaan tätä.
Polkupyörä on sentään oma. Ja potkukelkka.. 

Kaikki muut kamat rahdattiin sitten kaatikselle, mutta nuo keittiön kaapit haluttiin jättää, kun ne saisi kätevästi tuonne seinälle säilytystilaksi. Kaikki laatikot ja muut purkit oli täynnä toinen toistaan mielenkiintoisempaa historiaa. Mikä alkoi kyllä toistamaan itseään ja jossain kohtaa ja kävi ei niin mielenkiintoiseksi..
Saatiin kuitenkin kaikki ylimääräinen roina siivottua säkkeihin ja vietyä pois.

Tila avartui huomattavasti kun sai kaikki romut sieltä pois. Kaapitkin siirtyivät
lähemmäs tulevaa sijoituskohdettaan.

Kaapit nosteltiin seinille ja alakaappi pääsi pöydän jatkeeksi. Pöytä ei ole
ihan suorassa, mutta saa kelvata toistaiseksi. 

Tila oli loppujen lopuksi paljon suurempi, mitä ajatteli kun se oli täynnä
kaikenmaailman romua. Tuo hillittömän kokoinen lämmityspatteri pitäisi vielä
saada jonnekin heivattua.. 

Tein peräseinälle kätevän rengastelineen muutamasta LVI kannakkeesta kun
löytyi aarteiden joukosta ja pätkästä kakkoskakkosta. Tämä on ptototyyppi
jota ehkä parannellaan vielä.. 

Varastokoukkusarja sattui olemaan tyrkyssä paikallisessa Tokmannissa.
Ajattelin että on siistimpi kuin 6" naulat pitkin seiniä.. Joita muuten riitti..

Sain töistä vanhaa myymälähyllyn taustareikälevyä. Sekä siihen sopivia
ripustuspiikkejä. Tulee siisti ja käytännöllinen työkaluseinä. 

Siniseksi maalattuja autonrenkaita.. Jätänpä vielä arvailujen varaan mitä näistä
onkaan tulossa. Kerron sen sitten vaikka toisena sadepäivänä.

Mutta suurinpiirtein sen pituinen se tarina oli. Ja täällä ei muuten sada vieläkään. Turhaan repisin raivolla kaikki kamat sisälle ja pistin auton ikkunat kiinni. Nyt ne kamat on jaloissa ja autossa on kuuma. Pläh! Mutta tuli ainakin blogi päivitettyä. Vaikka enää ei ole edes se yksi lukija kysellyt tekstien perään, josta voidaan vetää se johtopäätös, että ei tätä ketään lue. Eipä täällä mitään mielenkiintoista olisikaan. Itsekseni täällä jorisen ja omaksi ilokseni näitä kirjoittelen. Oikeasti odotan Pulizeria tai mikä Pulivari se nyt on. Tai rakettimaista internet-julkisuutta joka poikii ties mitä kirjoja ja levytyssopimuksia. 

Jaa, että ajatus karkasi.. No näemmä... Kiitos ja moikka!

-Joni

Peipon puutarhan loistoa. Lisänä nikkarointia.

Kaksi viikkoa ollut kesälomalla ja sen kyllä huomaan. Varmaan milloinkaan tähän asti ei ole saanut niin vähän mitään aikaan kuin nyt kun oikeasti pitäisi saada aikaan. Ja paljon..
Kesäkin on ollut hyvin kotimainen, eli kylmä ja kostea. Sinänsä se on hyvä että sataa, koska kasvit saa vettä. Sääli että ne ei osaa uida.
Mutta kerrotaanpa tässä nyt vähän tästä meidän luomuviljelmästä. Meidänhän on tietenkin tarkoitus, maatila kun ollaan, alkaa omavaraiseksi kaikkine viljelmineen ja puineen. Yritin pyöriä Kauppilassa monta tuntia, enkä oikein mitään löytänyt. Sitten kun kysyin joltain, että minkälaisessa puskassa esim. lihapullat kasvaa, minut naurettiin ulos..
Tontillahan oli jo ennestään muutaman aika paksusti voiva viinimarja, pari karviaista ja omenapuu. Lisäksi pari puuta jotka ei kyllä kasvattaneet edelliskesänä muuta kuin lehtiä. Tänä vuonna niissäkin oli jo kukat. Saattaa olla luumuja, kuka tietää.

Me istutettiin viime vuonna jokunen puu, pensas tai joku vihreä asia ja rakennettiin kasvihuone tontin alakulmaan joka silloin oli villiintynyttä nurmea lähinnä. Ne kaikki voi olosuhteisiin nähden ihan kivasti.

Omenapuu oli komeassa kukassa jo jonkin aikaa sitten

Samaten kirsikka. Vai mikä tämä nyt oli.. 

Lisäksi on toisenlaista kirsikkaa.. Vai oliko tämä Päärynä.

Ja sitten sitä päärynää. Vai oliko tämä kirsikka. 

Mansikat voi hyvin ja tekee ehkä jonkun marjankin jo tänä vuonna

Pari maissiakin tökättiin maahan. Toisessa ainakin on jotain kukan tapaista.

Ja sitten sitä nikkarointia. Eli rakentaja-rane osuus..
Vaimo on innokas lavakaulusviljelijä. Ei siinä mitään. Hienoa touhua. Varsinkin jos ne kaulukset saa jostain ilmaiseksi. Olen vaan pannut merkille että erinäiset kaupat ovat alkaneet tekemään niillä kamalaa bisnestä. Esim. muistaakseni Biltema pyytää mustasta lavakauluksesta nimikkeellä istutuslaatikko, yli 20€! Ja se on halvimmasta päästä. No minähän en tuollaiseen alennu, joten aloin miettimään että miten tämä nyt ratkaistaan? Sitten tuli eteen että kasvihuoneeseen pitäisi saada istutuslaatikko, joten pääsin soveltamaan ajatusta käytännössä.

Ideahan on siis yksinkertaisuudessaan neljä lautaa ja neljä kulmarautaa per kerros. Tässä on esim. 22x100 lauta ja 60x60x80 kulmarauta. Kun kulmaraudan laittaa sisäpuolelle ja ruuvaa sen tuolla tavoin puoliksi näkyviin, putoaa tehty "laatikko" suoraan toisen samanlaisen päälle niin että kulmaraudat lukitsee sen paikoilleen. Pienempääkin rautaa voi käyttää jolloin kustannustehokkuus kasvaa. Jos tämän laittaa maahan, voi sen painaa nurkasta maahan sisään jolloin kulmarauta pitää sen maassa paikallaan. Sahattu lauta maksaa jotain senttejä metri ja kulmarautoja saa eurolla kaksi.  Meillä nyt remontista johtuen on noita ylimääräisiä sen verran että voisin perustaa siirtolapuutarhan.. Mielestäni yksinkertaisuudessaan helppo ja halpa tapa tehdä istutuslaatikoita.

Kasvihuoneeseen tein kaksi samanlaista laatikkoa päällekkäin ja välilevyt tein ylijäämä vesivanerista kun sattui löytymään.  Kangas alle ja multaa täyteen ja avot!

Että sellaista tällä kertaa.. Toivottavasti vielä aurinko paistaisi tännekin..

-Joni

Hiljentykäämme.. Ja lukekaamme tarinaa alakerran kylpyläosastosta

.. Eli siis suomeksi paskahuusista. Tuo vähän reilu neliön kokoinen tila jonka joku on joskus pykännyt rappujen alle, joka me sitten hivenen uudistettiin..
Alunperinhän alakerran wc oli kamalan kaunis sinisen sävyinen retroräjähdys jota vallitsi aivan hillittömän iso suihkukaappi. Kyllähän suihkukaappi sinänsä kuuluu vanhaan puutaloon niin pysyy vedet siellä missä niiden halutaan pysyvän. Lattiassa oli lämmitys ja vessan vedet meni napista painamalla paskakaivoon. Eli miksi sille nyt olisi pitänyt mitään tehdä, eikö?

Tästä on jo panelointia purettu urakalla, mutta taustalla oli tosiaan tuollainen siniseksi maalattu
paneeli ja vesiputket oli kauniisti näkyvillä. Fiksua, koska ne oli myös aika päin persettä tehty.

Sininen on taivas.. Sininen on kylppäri epilän..
Laatoitus oli tehty suoraan toisen laatan päälle. Tottakai..

Kylpyhuone oli melkein ainoa joka oli jo alussa tarkoitus uudistaa aivan kokonaan. Matkaan tulleiden mutkien vuoksi siitäkin sitten purettiin tosiaan ihan kaikki pois.

Purkamisen jälkeen siitä vessasta ei paljoa ollut jäljellä.. 

Kun kerran todettiin että kaikki viemärit piti tehdä uudestaan ja sähköt oli pakko vetää uusiksi niin loppujen lopuksi helpoin tapa oli hajottaa koko rotisko alkutekijöihinsä.

Appiukko onneksi kävi vähän tämän isännän kanssa raapimassa niskahaivenia
että saatiin tuo runko tehtyä. Oli oikeasti vähän hankalaa lähteä tyhjästä rakentamaan
tuota koppia tuohon..

Vessan lattia tehtiin jykevästä filmivanerista jonka päälle tehtiin kaatovalut. Valun päälle tuli lämmitysmatto ja tasoitevalu. Sisäseinät tehtiin EK Cyprocista ja ulkoseinää vasten tuli 50mm koolaus, väliin ekovillalevyä ja päälle Tulppa (tm) levy. Tulppa oli tosi helppo laittaa ja levytin yksin nuo seinät muutamassa tunnissa. Ja täysin ummikkona.

Tässä on puolivälivaihe (noin). Seinät on levyssä ja takana näkyy Tulppa märkätilalevy.
Lattiat ja seinät tietenkin vielä vesieristettiin yli joka puolelta.

Tulppaa..

Laattavalinnat meni sinänsä aika kivasti, että isännän ei tarvinnut paljoa päätään vaivata.. Akkavalta näytti kyntensä ja allekirjoittanut lähinnä heilutti pankkikorttia. Luojan kiitos sovittiin aiemmin että seinistä tulee tasaisen valkoiset että se myöhemmin valittava tehoste tulee esiin. Kävi nimittäin niin että löydettiin Starkin poistopöydästä II-laatuista pukkilaa luokkaa 2€ / neliö, tai sitä luokkaa.. Koko kylppärin seinälaatat maksoi tyyliin 8€.. Ei paha. 

Tehosteeksi valikoitui pienehkön shown jälkeen myös pukkilan Xilema -sarjan puukuvioinen laatta. Itsellä oli hivenen vaikeuksia nähdä sitä seinässä, mutta kun vaimo päätti raahata minut tehtaanmyymälään asti sitä ihmettelemään niin totesin että se on ihan hyvän näköinen. Hintakin oli sitten omaa luokkaansa, mutta onneksi sitä ei mennyt paljoa.. 

Seinälaatta on aivan perus 10x15 valkoinen kiiltävä

Tehostelaattaa. 

Xilemaa ostettiin vahingossa niin paljon että sitä riitti vielä pöntön taustallekin laitettavaksi. 

Laatoituskin saatiin melkein kokonaan omin voimin tehtyä, pari kaveria kävi auttelemassa, kun olivat juuri itse laatoittaneet, niin oli vielä tuoreessa muistissa.
Lisäksi, koska joka paikassa pitää olla joku pieni erikoisuus, niin tässä huoneessa se on pienen Turkuun muuttaneen yrityksen Terraviivan uniikki tekstilaatta.

Lattialaatasta oli jo valmiiksi päätetty sen verran että lattiaan ei laiteta mitään perinteistä 10 x10 laattaa. Koska kyseessä on sairaan pieni koppi, ja putkimiehen kehoituksesta ei laitettu seinänvierusviemäriä, mitään suurta laattaa ei voi laittaa, jäi ainoaksi vaihtoehdoksi mosaiikki. Sitä sitten valittiin.. ja valittiin.. ja valittiin.. ..ymmärrätte varmaan?
Luonnokivi ei käynyt, koska vedenlaatu ei ole tiedossa, eli laatan oli pakko olla lasitettu. Jossain kohtaa vaikutti siltä että ainoa hieno pisaramosaiikki oli yksi pukkilan malli joka maksoi yli 300€ / m2.. Alkoi jo köyhää vähän mahasta kiertämään, kunnes jostain kohtalon oikusta löytyi Bauhausista lähestulkoon identtinen laatta mutta reilusti alle satasen neliöltä. Ja ei muuta kuin tilaukseen..

Remontin loppuvaiheessa oli budjetti käynyt jos sen verran tiukalle, että pöntöksi valikoitui K-Raudan budjettimalli, ja putkimies kyllä jaksoi haukkua sitä asennusvaiheessa ja vähän jälkeenkin. Pitää vaan nyt toivoa että se toimii ja kestää edes jonkin vuoden.
Loppu vessasta melkein peitettiinkin valkovahatulla paneelilla. Kattoon tuli kosteuden poistoon kosteusohjattu PAX puhallin. (Tämä on kuulemma kamalan ruma..)

Valaistuksessa otettiin modernit vermeet käyttöön. Perinteisen katkaisijan sijaan seinään tuli Exxact sarjan liiketunnistin joka sytyttää valot kun vessaan astuu. Ei ainakaan jää valot päälle kun tuo metrin mittainen itsestäni puhumattakaan ei muista niitä sammuttaa. Vessa on lisäksi ainoa tila jossa ei ole LED valoja. Sielläkin oli, mutta ne ei pienestä kuormasta johtuen toimineet oikein tuon tunnistimen kanssa joten ne korvattiin halogeneilla.

Suihkun ympärille mietittiin ties mitä ratkaisua mutta meidän mielestä fiksuin ja parhaimman näköinen oli savulasinen taittuva kaksiosainen suihkuseinä.

Ja tämän näköinen siitä sitten tuli:

Pieni allas ja kaappi on bauhausista. Peili sattui löytymään omasta takaa.
Peilikaappia ei missään vaihessa edes  haluttu laittaa.

Pisaramosaiikki näyttää lattiassa tosi hyvältä kun tila on niin pieni.

Rappusten alla nököttää wc istuin. Seinillä on paneeli ja taustalla laatta.

Linssilude luuraa peilissä.. 

Hauska vesiputoushana tilattiin kiinasta verkkokaupasta.
Ei ole loppujen lopuksi kovin laadukas hana, mutta näyttää hauskalta.

Ja tähän päättyy tarinamme kolmas osa. Pysykää kanavalla.

-Joni

Remonttikuvat jatkuvat. Nyt vuorossa eteinen.

Sadepäivän ratoksi voisi taas käyttää vähän aikaa ja olla luova. Tai jos vaan kirjoittelisi nettiin tyhjänpäiväisiä..

Elikkä siis tämän meidän asumuksen Grand hall, eli eteisaula-lobby-tila. Sehän oli asunnon ostohetkellä jokseenkin vaatimaton valjuine väreineen ja hieman outoine ratkaisuineen esimerkiksi vesiputkien osalta. Jotka siis meni 22mm kuparilla seinäpinnan päällä. Lisäksi alakerran wc rappusten alla oli paneloitu ulkopuolelta ja rappuset oli vielä alkuperäisessä kuosissaan eli jokseenkin kulahtaneet. Myös porraskäytävän tapetti oli meidän makuun hieman turhan raidallinen, sen enempää kritisoimatta edellisten asukkaiden makua seinäpinnoitteiden suhteen.
Harmi ettei tästäkään tullut otettua sen enempää valokuvia, johtuen ehkä siitä hivenen ylipursuavasta innosta joka perheessä vallitsi kun saatiin viime vuoden keväällä avaimet ihan omaan taloon.
Eteisen perällä oli myös vaatekaappi, josta oli muistaakseni toinen ovi rikki. Lisäksi kattopaneelit roikkui kiinni pyhällä hengellä. Kattorasian kannet kun otti auki niin meinasi tulla koko roska niskaan.

Siinä lähtee katto. Oikealla näkyy komeat vesiputket jotka meni wc:n seinästä läpi.
WC:n ulkopuolen panelointi ei myöskään ollut kovin silmiä hivelevä.

Vanha sähkötaulu oli hivenen riittämätön tämän talon tarpeisiin.
Lisäksi 90-luku soitti ja pyysi palauttamaan tuon tapetin takaisin.. 

Näitäkään ei alunperin ollut tarkoitus ihan niin radikaalisti muuttaa mutta koska keittiöpäivityksessä kerrotuista syistä otettiin reilusti paikkoja auki ja purettiin raivolla alakertaa, niin myös nämä sai kaikki väistyä. Vesiputket oli tarkoitus uusia muutenkin ja vessa sisäpinnoiltaan, mutta sekin tuli revittyä sitten nahkoineen alas.
Ensin tosin oli tarkoitus uusia vaan putket vessaan ja vetää ne lyhyemmän kautta eteisen lattian alta ja pistää lattia takaisin kiinni. Mutta se oli ensin..

Hivenen oli kerrostumaa lattiassa. Taustalla näkyy vanha uunineduslaatta.

Ensin vedettiin vaan putket keittiön kulmasta ylös ja vietiin vessaan. Nämä uusittiin sitten vielä toistamiseen..

Vanha purueriste oli kyllä kuivaa ja tervettä. Mitä nyt painunut jokusen sentin vuosien saatossa

Tämäkin kaikki vielä peitettiin ja ja korjattiin kunnes sitten tuli eteen että uusitaan koko roska. Sitten se avattiin uudelleen ja purettiin koko vessakoppi pois jne. Vessaan palataan sitten vielä omassa osiossaan.

Tältä eteinen näytti kun oli touhuttu jonkin aikaa. Lattiassa uusi eriste ja vessa purettu alkutekijöihinsä. 

Myös sähkökeskus sai uuden kodin. Uusi on hivenen isompi mitä vanha oli..

Kun saatiin purkuvaihe alta pois, niin sitten olikin aikaa laittaa paikkoja nippuun. Eteinen maalattiin valkoiseksi ja katto ja lattia uusittiin tietenkin. Koko alakertaanhan tuli sama laminaatti ja kattopaneeli kauttaaltaan.

Pohjamaalissa. Sävyt on kauttaaltaan kovasti vaaleammat kuin ennen.

Eteiseen tuli hieman modernimpi tapetti

Eteisen valaistus ja sähköt oli myös helppo uusia kun katto oli alhaalla.
Katon koolaukset oli myös helpompaa uusia kuin korjata. 

Tästä alkoi rappusten uusi elämä. Kaikki pystypuut maalattiin kiiltävän valkoiseksi..

...ja askelmat ja kaide maalattiin kiiltävän mustaksi
Lisäksi portaiden alle tuli sisustuselementiksi rimoitus vanhoista aidanseipäistä.

Muutos eritoten rappusten osalta oli huomattava. Itsekin epäilin hieman tuon värityksen toimivuutta mutta onneksi Vaimo piti pintansa. Lopputulos on todella hieno. Ja monien auliisti kehuma.
Porraskäytävän katto maalattiin vielä Light&Space:llä joka sai siitä vielä valkoisemman mitä se jo oli.

Vanha...

...Uusi

Valaistus toteutettiin.. Milläs muulla kuin led-nauhalla..

Eteiseen tuli vielä lisäksi pari muutakin yksityiskohtaa. Yksi oli sellainen josta oli ollut juttua jos siitä asti kun vielä suunniteltiin talon ostamista. Silloin jo rouva oli päättänyt että hän haluaa sen kompassilaatan. Sehän sitten oli hankittava. Se sai kyllä ihan paraatipaikan ja näyttää hienolta.

Lisäksi eteisessä on pätkä vanhaa hirsistä väliseinää. Se jätettiin tarkoituksella peittämättä noin niinkuin sisustuksellisista syistä. Myös eteisen puolella pätkä ilmeisesti palomuuria. Se oli aiemmin heikosti rapattu umpeen ja sisäsyrjään oli propattu kiinni jonkin sortin paksu lauta. Lauta revittiin irti ja muuri päällystettiin ensin kipsilevyllä johon pistetiiin sitten verhoilukivi pinnaksi. 

Kompassilaatan asennus oli jo loppusuoran hommia.. 

Melko rustiikkista. Katkaisijoihin liittyy myös tarina. Ne on Vaimon isoisän tekemät, ja on oikeasti todella vanhat.
Sähkömies hieman nikotteli kun pyydettiin asentamaan nuo.. Mutta toimii.

Verhoilukivi, joka on ihan oikeaa kiveä. Pienistä paloista ladottiin seinään uutena vuotena..

Kun kaikki ratkaisut oli päätetty, niin jäi vain mekaaninen suorittaminen että saatiin valmista. Laminaatin laittaminen on helppoa joten se ei vienyt kauaa. Ennen kuin huomattiinkaan niin eteinen oli valmis. Hieman vaan siistittiin paikkoja ja asennettiin vielä portaiden askelmiin pienet ledvalot, koska niitä valoja ei muuten tarpeeksi ollut tässä torpassa.

Ovet käytettiin uudelleen. Vessan ovi maalattiin mutta pojan huoneen ovi jätettiin tarkoituksella alkuperäiseen kuosiin. Vain kahvat vaihdettiin kaikkiin oviin. 

 

Kaiken tämän jälkeen, lopputulos on paljastettavissa ja se näyttää suurinpiirtein tältä, vangittuna kameran linssin läpi. Olkaa hyvät:

Tervetuloa

Kivien harmoniaa. Ylähirsi on tarkoituksella koteloimatta

Se kompassilaatta. Luonnollisesti kompassin avulla käännetty oikeaan ilmansuuntaan

Lähikuva

Vino kuva.. Hirsinen väliseinän pätkä jätettiin paljaaksi.

Näkymä toisesta suunnasta

Portaat. Vessan oven karmilistat sointuu portaiden väreihin.

Stairway to heaven...

Toivottavasti jaksoit lukea ja katsoa loppuun asti. Niin paljon olisi kerrottavaa jos vaan aikaa olisi ja jaksaisi kirjoittaa. Toivottavasti oma projektimme inspiroi jotakin jossain. Se on palkinnoista parhain. 

-Joni